Tuokio

Kertoessani ihmisille, etten ole käynyt kotimaisissa vaatekaupoissa moneen vuoteen, he kysyvät, enkö ostele vaatteita ollenkaan. Silloin vastaan, että kyllä minä ostelen vaatteita ja vieläpä hyvin paljon. Harvalle on selviö, että Internetistä tilaamalla saa vaatteet kotiovelle tai lähimpään postiin helposti, halvalla ja nykyään vielä melko nopeastikin. Jossakin vakiverkkokaupassa on aina alennusmyynti, ja lisäksi valikoimat ovat automaattisesti suuremmat kuin siinä lähimmässä ostoskeskuksessa – verkkokauppojen suuriin varastoihin kun ei kivijalkakauppojen tapaan tarvitse varata vain niitä juuri nyt muodissa olevia kledjuja, vaan kaikille löytyy kaikkea.

Usein ihmiset miettivät sitten, eikö se maksa hirveän paljon? Kyllä toimituskulut usein lisätään hintaan, mutta ei aina. Esimerkiksi Lamina, Union Five ja Zoovillage ovat nettikauppoja, joista tilaamisesta ei aiheudu minkäänlaisia lisäkustannuksia. Ja vaikka noista ei mitään itselle sopivaa juuri jollakin tietyllä shoppailukerralla löytyisikään, niin itse asiassa ainakin minä maksan mielelläni sen noin kuuden euron hinnan siitä, että saan haluamani vaatteet ilman kiertelyä hikisissä kaupoissa, joissa ei omasta lempparista ole värejä tai kokoja. Se, jonka mielestä shoppailu ei pidemmän päälle ole melko stressaavaa, niin käsi ylös vain rohkeasti. Itse ainakin vihaan sitä.

Olen viimeisen parin vuoden sisällä tilannut edellä mainittujen lisäksi nyt ainakin H&M:stä, Top Streetwearista, Dropinista, Overboardista, Blue Tomato Shopista ja Hardcasasta. Käytettyjäkin rättejä olen ehtinyt muutamat kerrat poistamaan ainakin Huuto.netistä ja Basson foorumilta. Vielä ei ole yhtään ikävää käännettä sattunut, joten tätä jalompaakin jalompaa shoppailumuotoa tuskin lopetankaan vielä hetkeen. Ehkä joku kaunis päivä innostun vielä ison lammikonkin takaa tilaamaan…